Voiko suomalaisista tontuista ja haltioista tehdä vakavaa designia?Vastaus: Ei vakavaa, mutta designia kylläkin! Me suomalaiset emme ehkä oikein osaa arvostaa perinteitämme. Nykyisen joulupukkimmekin habitus on Coca-Colan mainososaston luoma punanuttuinen kiltti setämies. Ja tonttujenkin särmät ovat pyöristyneet siinä pesuveden mukana. Lähdin rohkeasti suunnittelemaan figuurisarjaa, joka perustuu kansanperinteeseemme. Apuna aiheeseen syventymisessä oli todellinen tonttujen tuntija, kirjailija Heikki Saure. Vierailevana blogistina hän avaa aihetta tässä enemmän.
Tila ilman kalusteita on vaan tila, ja kalusteet ilman tilaa ovat vaan kalusteita - yhdistettynä ne muodostavat kodin. Olen opiskellut sekä sisustusarkkitehdiksi että kalustemuotoilijaksi ja tehnyt molempia asioita elääkseni. Tämä yhdistelmä on auttanut ajattelemaan alaa avarammin. Huonekaluillani on aina joku ilmeinen tai ilmeetön konteksti tilaan. Lue lisää mitä meinaan.
Merkityksellisiä ja merkillisiä asioita matkan varrelta
Mietin tässä yhtenä päivänä, että mitkä asiat ovat vaikuttaneet, liikauttaneet tai koskettaneet minua suunnittelijana. Kaikkien alojen ammattilaisilta löytyy varmasti joku esikuva, asia tai infulensseri, joka on toiminut innoittaja tai suunnan näyttäjänä. Sen ei tarvitse olla juuri oman alan edustaja, sillä se voi olla joku esine, maisema, maalaus tai tunnelma - siis melkein ihan mikä vaan. Kuten kirja, elokuva, runo, esine, esitys, näyttely, rakennus, tila, ihminen – tämä lista voisi jatkua loputtomiin.
Pystytkö nimeämään neljä asiaa, jotka ovat tehneet sinuun lähtemättömän vaikutuksen? Jatka lukemista, niin kerron mitkä neljä minä nimesin.
Kun lapsuudessani puutarhakeinu tai -tuoli pihalla alkoi rapistumaan, se maalattiin uudestaan - joko alkuperäisellä värillä tai jollain villin 70-luvun ohimenevällä muotivärillä. Tämä tehtiin sen kummemmin asiaa miettimättä.Se oli luonnollinen tapa jatkaa tavaroiden elinkaarta tai kierrättää - ennen kuin noita termejä oli edes olemassa.
Voisiko tämä toimia vielä tänä päivänä ja voisiko huonekalu olla lähtökohtaisesti suunniteltu jo uutuuttaan tuollaiseksi? Lyhyt vastaus siihen on - voisi. Jatka eteenpäin ja lue pidempi vastaus.
Fiksuna pitämäni kaverini selitti minulle innoissaan, miten mielettömän hyvät kaupat hän oli tehnyt - huonekalut olivat olleet -70 %:n alessa! En rohjennut pilata silloin tunnelmaa aloittamalla luentoa, miten juttu oikeasti meni. Mutta nyt meinasin pilata sen - tervetuloa mukaan nillitykseen.
Heti alkuun juonipaljastus – en tule antamaan selkeää vastausta tuohon kysymykseen. Meinasin silti tässä blogissani pohdiskella tuota suunnittelijoita ainiaasti askarruttavaa aihetta. Mitä elementtejä tuotteessa täytyy olla, että se saavuttaa menestyksekkäästi menestyksen, säihkyvän sukseen, järisyttävän jytkyn tai hulvattoman hitteyden? Jotainhan menestystuotteessa on oltava, jos se on menestynyt. Lue, niin voit arvioida miten menestyn tämän aiheen kanssa.
Kumpi on yleisempi juttu maapallolla - pehmeä vai kova?
Mitä eroa on tiedolla ja mielipiteellä? Miksi toisen huuto kuulostaa kovalta, mutta oma ei? Mitä aika on? Miksi aikuiset stressaavat ilmastonmuutosta, mutta eivät tee mitään? Mikä ihmisten tarkoitus on? Onko mikään sellainen asia ihan varma, mikä ei ole vielä tapahtunut? Voiko linnuilla olla lentopelkoa? Miksi ihmiset haluavat olla kuuluisia? Miksi mummolaa kutsutaan mummolaksi eikä esimerkiksi vaarilaksi? Voiko kissalla olla ADHD? Miksi pimeä on mustaa?
Nämä ovat lasten kysymyksiä ja hyvin osuvia sellaisia. Miksi olen poiminut niitä tähän? Lue lisää niin kerron.
Sanotaan ettei ole puutonta metsää, oksatonta puuta eikä kahta samanlaista puuta. Huonekaluissa haluamme kuitenkin jotain sellaista mitä ei ole - oksatonta puuta, tasaista syykuviota ja saman sävyistä pintaa. Kun tavoittelemme puulle luonnotonta asiaa väkisin, lyömme päämme Karjalan mäntyyn niin suunnittelussa, valmistuksessa, myynnissä kuin käytössäkin. Miksi sitten teemme näin ja mitä voisimme tehdä toisin? Lue lisää mitä olen miettinyt.
ON vuodesohva on ehkä tunnetuin tuotteeni. Tullessaan markkinoille 2007, se oli täysin erilainen kuin mihin oli totuttu. Sellaisessa tuotteessa on aina riskinsä - ja suurimpana se, miten kuluttajat omaksuvat täysin uuden konseptin. Miten kaikki sai alkunsa ja miten matka on mennyt? Lue lisää.
Suomalaisen Työn Liitolla oli toukokuussa otsikon nimeä kantava osuva kampanja, jossa korostettiin suunnittelun alkuperää. Tuo slogan oli hieno oivallus ja sisälsi kaiken luovan työn perusidean. Ikävä kyllä markkinoille tulee myös tuotteita, joiden alku tulee jonkun toisen perästä. Tätä voisi kutsua kuvainnollisesti perässä hiihtämiseksi, jota on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Pumpattu sisäkumi pesualtaassa, katsotaan tarkkaan tuleeko kuplia… jo löytyi. Kuivaus ja karhennus paikka rasiassa olevalla karhentimella. Tinnerille haisevaa ja sormin tarttuvaa kumiliimaa paikkaan ja reiän ympärille. Hetken päästä kun liima on kuivaa, painetaan paikka sisäkumiin. Nyt tuli valmista. Sisäkumi asetellaan varovasti paikalleen ja kohta pääsee taas polkemaan. Muistatko milloin viimeksi teit tämän? Vai oletko tehnyt koskaan? Ja mitä tekemistä tällä on huonekalujen kanssa?
Kompensoinnista on keskusteltu viime aikoina paljon. Sitä vaivaa sama kuin Suomen taloutta nyt - eli inflaatio. Sekametelisoppa ei tule millään valmiiksi, kun alalta puuttuu selkeät reseptit ja kyökissä häärää liikaa kokkeja. Mainekin on tahraantunut sopan roiskuessa ja kiehuessa yli. Tämä on harmillista, koska pataa putsatessa hyvätkin asiat valuvat pesuveden mukana viemäriin. Uskomme silti, että sopan ainekset eivät ole missään nimessä vanhentuneet. Tuotepäällikkömme Severi on perehtynyt pieteetillä aiheeseen. Miten me keitämme kasaan kompensointi keitoksen, lue lisää.
Trendiaallon harjalla - vai rannalla seuraamassa laineiden läiskettä?
Teimme vuosittaisen disainerin pyhiinvaellusmatkan megalomaanisille Milanon huonekalumessuille. Sinne mennään yleensä maistelemaan suuren maailman trendejä, jotka polttavat äitien tekemiin ruokiin tottunutta suomalaista kieltä. Suunnittelijalle trendit ovat vähän kaksiteräinen miekka; pitäisi seurata niitä, mutta toisaalta tehdä jotain ajatonta ja omaa. Miten tästä voi selvitä täysjärkisenä takaisin tuottamaan trendikästä tavaraa, joka on kuitenkin omintakeista?
Päätin kysyä tekoälyltä kiperiä kysymyksiä designiin liittyen. Nyt kun olisi mahdollisuus kysyä jotain viisasta ja selvittää suurimpia salaisuuksia muotoilun mysteeristä, olo oli vähän kuin olisi saanut tilaisuuden tivata Jumalalta kaikkia elämän perimmäisiä arvoituksia - eli juuri silloin mieleen ei tule mitään kovin älyllistä.
Mitä yhteistä on suomalaisilla Wieninleikkeillä ja monien yritysten strategioilla? Kummassakin on mukana jotain pakollista. Wieninleikkeessä se on anjovis ja yrityksillä se on vastuullisuus. Anjovista ei syödä koskaan, mutta nielläänkö vastuullisuus sellaisenaan? Vieraileva blogisti, tuotepäällikkömme Severi kertoo, miten me popsimme koko lautasen tyhjäksi vastuullisuuden ravitsevasta ruokaympyrästä.
Minulle usein esitetään kysymyksiä: Koska maailma on täynnä tuoleja, niin miksi teet niitä sinne lisää? Tarvitaanko maailmaan enää uusia? Ja miten voin keksiä enää uusia? Vastaukset näihin valkenevat, jos et blokkaa blogiani - eli lue lisää.
Miksi Suomeen täytyy tuoda puuta? Tätä ei tule ajateltua usein, mutta kun sen tekee, se kuulostaa hullulta. Sama kuin jos Hollantiin vietäisiin tulppaaneja, Belgiaan olutta tai Suomeen joulukuusia. Tälle on oltava jokin järkevä selitys.
Tämä on avoin ja tunnustuksellinen aasinsilta aiheeseen, joka kertoo jotain näkökulmasta tai perspektiivistä, miten eri tavalla hahmotamme asioita. Et varmaan vielä ymmärtänyt mistä on kyse ja siksi suosittelen lukemaan lisää. Varoitus: Tämä tarina sisältää tuotesijoittelua.
"Olen urallani keskittynyt järkevään, käytännölliseen ja monikäyttöiseen designiin. Uuden lepotuolin suunnittelua aloittaessani päätin, että nyt teen toisin. Pääseekö tiikeri raidoistaan? Pystyinkö pysymään päämäärässäni?"
”Yrityksenä kompensoimme kaikkien tuotteidemme hiilijalanjäljet. Myös ihmisten jalanjäljet voi hyvittää. Täytin kesällä pyöreitä ja sain yritykseltäni lahjan, joka sovittaa koko tämänhetkisen maallisen vaellukseni."