Hiilijalanjäljen kompensointi
Toukokuun loppuun asti verkkokaupassamme kaikki ON -vuodesohvat -15% koodilla ON15. Kampanjan aikana tilatut sohvat toimitetaan kesäkuussa.

Tuotteiden hiilijalanjäljen kompensointi

Jos hiilijalanjäljen laskenta tuntuu vaikealta ymmärtää, ei sen kompensointi ole sen helpompaa. Erilaisia kompensointimenetelmiä löytyy useita ja ne perustuvat erilaisiin käytännön menetelmiin. Menetelmät liittyvät yleisesti joko päästöjen vähennykseen tai hiilensidontaan eli sen poistamiseen ilmakehästä. Meidän mielestämme päästövähennyksien avulla omien päästöjen kompensoinnissa ei ole mitään järkeä, sillä siinä käytännössä me maksaisimme jollekin taholle siitä, että he vähentävät omia päästöjään. Tämä hiilijalanjäljen kompensointimaksu menisi välittäjäfirmojen kautta ja todellisuudessa saavutettavat ilmastovaikutukset ovat kyseenalaisia. Siksi päädyimme hakemaan kompensaatiomenetelmiä hiilensidonnan puolelta.
 
Hiilensidonnan tarkoituksena on siis saada poistettua hiiltä ilmakehästä. Tähänkin löytyy useampia menetelmiä, joista osa perustuu hiilidioksidin talteenottoon teknologian avulla ja osa ekosysteemin ennallistamiseen ja hiilensidontakyvyn kasvattamiseen. Näistä eri vaihtoehdoista päädyimme menetelmään, joka perustuu puiden istuttamiseen. Tällä tavoin voimme minimoida tuotteistamme aiheutuvan nettoympäristövaikutuksen tavalla, joka liittyy vahvasti muuhun toimintaamme ja tuotteisiimme.
 
Hiilijalanjäljen kompensointi puita istuttamalla voi tuntua tyhmältä maassa, jossa puiden istuttaminen tai metsän uusiutumisen varmistaminen muilla tavoin on osa tavallista metsänhoitoa. Toisaalta, jos kompensoisimme istuttamalla puita jonnekin ulkomaille, ei olisi varmaa, toteutuuko luvattu hiilen sitoutuminen todellisuudessa ja onko vaikutus niin pitkäaikainen kuin on laskettu ja luvattu. Vaikka päästöistä johtuva ilmaston lämpenemisen kiihtyminen onkin globaali ongelma, eikä se huomioi valtioiden välisiä rajoja, katsoimme silti parhaimmaksi ja luotettavimmaksi tavaksi toteuttaa kompensaatiomme käytännössä täällä Suomessa.

 

Kuva: Finnwatchin tekemä raportti ”Anekauppaa vai ilmastotekoja” kaavio 3. (alkup. lähde University of Oxford: The Oxford Principles for Net Zero Aligned Carbon Offsetting, September 2020).

Kompensoinnin riskit

Me emme ole ainoa yritys, joka käyttää puuta tuotteissaan ja myös toivomme puunkäytön lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämän takia on olemassa riski, että metsät, joilla me kompensoimme hiilijalanjälkemme, kaadetaan muuhun käyttöön. On myös mahdollista, että puun käytön aiheuttama hakkuupaine siirtyy vain muualle alueelta, joka suojellaan hiilen sitoutumisen varmistamiseksi. Näistä syistä on tärkeää miettiä, millaisilla alueilla puiden istuttamiseen perustuvaa hiilijalanjäljen kompensaatiota toteutetaan. Meidän tapauksessamme kompensointi tapahtuu istuttamalla metsää alueille, jotka eivät luonnollisesti metsity. Joutomaita istuttamalla vältytään hakkuupaineen siirtymisestä viereisiin metsiin, joka voi puolestaan tapahtua, jos vain suojelisimme jo olemassa olevaa metsää.
 
Metsät ovat alttiita erilaisille vahingoille kuten metsäpalolle ja tuholaishyönteisille. Tämän takia metsää istutetaan enemmän kuin mitä kompensaationa myydään, jotta ”ylimääräisistä” puista syntyisi puskuria hiilivarastoille. Kompensoinnin laskennasta on myös jätetty pois maaperään sitoutuva hiili sekä metsittämisen ansiosta maaperästä vapautuvien päästöjen väheneminen. Lisäksi hyvin voivan monimuotoisen metsän vastustuskyky on parempi erilaisia tuholaisia vastaan. Näin pyritään varmistamaan, että luvattu kompensaatio tapahtuu riskeistä huolimatta.
 
Kompensaation toteutuminen käytännössä
 
Käyttämämme kompensoinnin ilmastovaikutuksen laskennassa käytetään Luonnonvarakeskuksen kehittämiä työkaluja biomassan kasvun seuraamiseen. Suomessa esiintyvien puulajien massasta noin 50 % kuivapainosta on hiiltä. Esimerkiksi havupuun kuivapaino on lajista riippuen 380–403 kg/m3. Näillä tiedoilla pystytään laskemaan, että yhteen kuutioon havupuuta on sitoutunut ilmakehästä noin 190–201 kg hiiltä (C), joka tarkoittaa 703—745 kiloa hiilidioksidia (CO2). Puuhun sitoutunut hiili säilyy siinä niin kauan, kunnes puu palaa esimerkiksi lahoamalla tai polttamalla. Lisäksi kasvaessaan puu siirtää hiiltä ilmakehästä maaperään, joten yhden puun synnyttämä hiilivarasto on suurempi kuin itse puun sisältämä hiili.
 
Asian hahmottamisen helpottamiseksi kerrottakoon, että hoidetun metsän hakkuuvalmiiden tukkipuiden tilavuuden keskiarvo on noin 1 m3. Riippuen rungon läpimitasta siitä saadaan 1—2 tukkia mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön ja pari kuitutukkia esimerkiksi sellutehtaan käyttöön. Yksi tällainen puu on sitonut itseensä kasvunsa aikana arviolta 200 kg hiiltä ilmakehästä, joka tarkoittaa noin 745 kg hiilidioksidia. Tämä tarkoittaa, että yhdellä mänty taimella pystytään kompensoimaan sen kasvun aikana 3—4 Day&Night vuodesohvaa tai bensiinikäyttöisen henkilöauton aiheuttamia päästöjä n. 5000 km matkalta. Näissä erona on se, että Day&Night vuodesohvan päästöt kompensoidaan aina.

  

 

Hiilijalanjäljen kompensointi on vapaaehtoista toimintaa, jota jokainen yritys ja yksityishenkilö voi halutessaan tehdä. Me valitsimme kompensointitavaksemme metsittämisen, mikä ei tarkoita, että se olisi ainut oikea tai ehdottomasti paras tapa. Meille se on tällä hetkellä sopivin tapa ja kannustamme muita yrityksiä etsimään itselleen sopivimman tavan vähentää päästöjään ja kompensoida välttämättömät päästönsä. Näin saamme aikaiseksi monipuolisesti toteutetun ilmastovaikutuksen, jolloin riski kompensaatioiden kokonaisvaltaisesta epäonnistumisesta pienenee.
 
(Lähteinä on käytetty Finnwatchin laatimaa raporttia ”Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen päästökompensaation kysyntä, tarjonta ja laatu Suomessa”, Puuinfo Oy:n nettisivuja, Metsä Groupin nettisivuja.)